Eeva Meltio poseeraa palkintotilaisuudessa

28.3.2025

Vuoden 2025 Sarjakuva-Finlandia jaettiin Tampere Kuplii -festivaalilla

Eeva Meltion sarjakuva-albumi Hiekka (2024, Kraft Ink.) on valittu vuoden 2025 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon saajaksi. Voittajan valitsi kymmenen finalistin joukosta toimittaja Arto Nyberg, ja palkinto jaettiin Tampere Kuplii -festivaalilla perjantaina 28.3.

Tampere Kuplii ry:n vuonna 2007 perustama Sarjakuva-Finlandia-palkinto myönnetään vuosittain kotimaiselle tekijälle joko yksin tai yhdessä toisten kanssa tehdystä ansiokkaasta sarjakuva-albumista. Palkintosumma on 5 000 euroa.

Kasvutarina karuissa oloissa

Hiekka kuvaa nuoren tytön kasvutarinan 1930-luvun Keskilännessä, keskellä liki 10 vuoden kuivuuskautta. Voittajan valinnut Arto Nyberg kuvaa palkintotiedotteessa teosta upeaksi ja ajatuksia herättäväksi kokonaisuudeksi, jonka teemoissa on yhtymäkohtia myös nykyaikaan:

”Eeva Meltio on onnistunut tavoittamaan tositapahtumiin perustuvan tarinan synkät tunnelmat sarjakuvakirjaksi. Kymmenvuotisen kuivuuden aiheuttamat seuraukset nähdään elokuvamaisissa kuvissa, jotka vievät tarinaa. Piirrosjälki tuo hiekan ja armottomat olot lukijan silmille.”

Beige kansikuva, jossa aavikkomaisissa olosuhteissa metallitornista nousee mustaa savua

Voittajateoksen luonut Eeva Meltio on helsinkiläinen sarjakuvataiteilija ja graafikko, jonka esikoisteos Pedot ilmestyi vuonna 2015. Meltio on julkaissut pienkustanteita ja pienlehtiä vuodesta 2010 ja tekee sarjakuvien ohella myös öljymaalauksia ja taideprinttejä.

Sarjakuva-Finlandian 10 finalistia

Vuoden 2025 Sarjakuva-Finlandian saajaksi ehdotettiin yhteensä 68 albumia, joista nelihenkinen valintalautakunta valitsi 10 finalistia. Kaiken kaikkiaan vuoden 2024 aikana ilmestyi noin 90 sarjakuva-albumia, joista ehdolla olivat kaikki merkittävimmät teokset.

Sarjakuva-Finlandian finalistit 2025:

Matti Hagelberg: Vajoava Ateneum 1 (Kreegah Bundolo)
Upea sekoitus faktaa ja fiktiota, jossa kerrotaan Ateneumin rakennuksen ja Taidekorkeakoulun vaihtoehtohistoriaa 1970- ja 1980-luvun taitteesta ilman selkeää eroa missä ja milloin raja ylittyy. Tyylivaihdoksineen erinomaista tarinankuljetusta mielenkiintoisilla näkökulmilla, jota lukee suurella innolla.

Pertti Jarla: Jäätävä Spede: Retro Spede (Like)
Oliko kaikki paremmin muinaisella 70-luvulla? Ei ollut, mikäli Jarlaa on uskominen. Totta ja tarinointia yhdistävä omaelämänkerrallinen ja silti oudosti niin samaistuttava teos jää kutkuttelemaan aivokurkiaista. Olenko yksin outoine ajatuksenkulkuineni? En ole, siitä todisteena tämä oivallinen strippikokonaisuus!

Mika Lietzen: Pnuk (Asema Kustannus)
Pnuk on pätevää tieteisfiktiota kauniista raunioista, jotka tulevaisuuden tehokkaampi, virtaviivaisempi yhteiskunta on jättänyt laitamilleen lahoamaan. Teos on täynnä taidolla piirrettyä arkkitehtuuria, mutta muuten se ei selittele turhia. Hahmojen Hergé-henkisesti pelkistetyt kasvot jättävät tilaa lukijan omalle tunnetulkinnalle, eivätkä tarinan spekulatiiviset elementitkään paljasta kaikkia salaisuuksiaan. Kaikkiaan Lietzen onnistuu sarjakuvataiteen tärkeimmässä tasapainoharjoituksessa: hän luottaa lukijaansa, mutta pitää tästä kuitenkin riittävästi huolta.

Katariina Lillqvist – 18 taiteilijaa: Kuninkaan kaupungissa (Limingan sarjakuvalinja)
”Tseenare! Älä kundi pelkää, ei hukka skidei haukkaa.” Magiikan värittämä orpojen sisarusten matka maahanmuuttajiksi Ruotsiin kuvaa todellista historiaa – romanien muuttoliikettä Suomesta ”Kuninkaan kaupunkiin”. Rasismin, eriarvoisuuden ja epäoikeuden läsnäoloa ei tarinassa voi välttää, mutta niiden läsnäolo korostaa yhtä lailla toiveikkuutta paremmasta elämästä – tahi riemua suden pistäessä parastaan! Katariina Lillqvistin animaatiokäsikirjoitukseen pohjautuvan sarjakuvasovituksen tekoon on osallistunut lähes kaksikymmentä Limingan Taidekoulun sarjakuvalinjan opiskelijaa, opettajaa ja työharjoittelijaa. Vaihtuvat piirrostyylit kuljettavat tarinaa kuin yksilöllisinä kokemuksina, kukin hieman omalla tavallaan nähtynä, mutta yhtenäisen pitsikudelman muodostaen.

Eeva Meltio: Hiekka (Kraft Ink)
Hiekka on kannesta kanteen tyylikäs, viipyilevä sarjakuvaromaani, joka vie lukijansa matkalle 1930-luvun Yhdysvaltoihin, halki Keskilännen öljykenttien. Synkät tasankomaisemat luovat käsinkosketeltavan melankolisen tunnelman, jonka keskelle päähenkilö Oliven reippaus kuitenkin tuo toivoa ja toimintaa. Vaikka teos kuvaa historiallista kuivaa kautta, sään ja ympäristön muovaamat ihmiskohtalot tuntuvat ajankohtaiselta teemalta: siinä missä Dust Bowlin näköalat peittyivät hiekkamyrskyihin, 2020-luvun näköalan sumentaa yhä kiihtyvä ilmastonmuutos.

Tommi Musturi: Future (Zum Teufel)
Future esittelee ihmiskunnan tulevaisuuden, joka koostuu useista palasista, tarinoista ja yhteyksistä biologian, teknologian ja kapitalistisen yhteiskunnan välillä. Massiivisen teoksen eri aikatasot sisältävät scifiä, tätä päivää sekä jotain ihan ennennäkemätöntä, mikä ravistelee, viihdyttää sekä yllättää lukijansa. Kuvitus on täynnä visuaalista ja rajat rikkovaa ilotulitusta, kun tyylilajit lentävät taidokkaasti eri tulevaisuustarinoiden välillä. Futuren kokonaisuutta voisi kuvata teoksesta löytyvän tekoäly IDA:n sanoin ”Tulevaisuus on suuri överi ilman pakotietä”.

Tuomas Myllylä – Sari Sariola: Suomaat (Zum Teufel)
Tuomas Myllylän ja Sari Sariolan ensimmäinen pidempi yhteisteos kuljettaa lukijan klassiseen viipyilevään kauhuun lajityypille uskolliseen tapaan. Irlantilainen siirtotyöläinen Aisling saapuu englantilaiselle kartanolle, jossa kovan työn ohella läsnä on alituinen kalma. Aislingin meediokyvyt saattavat lattioita kuuratessa olla ainoa keino pysytellä hengissä. Mikä suomailla piinaa kadotettuja sieluja ja säästyykö kukaan?

Niko-Petteri Niva: Salome (Zum Teufel)
Salome on hurja ja monitahoinen tarina venäläisestä aktivistista, joka pakenee Suomeen oululaisen punk-bändin keikkabussissa. Karu, koruton viiva lisää punk- ja pakolaiselämän kuvaukseen räkää ja rosoa. Vaikka Nivan piirrostyyliä ei siis voi luonnehtia huolitelluksi, se on niin ilmaisuvoimaista ja kekseliästä, että henkilöhahmojen tunteet välittyvät lukijalle väkevästi ja Venäjän kotkan valvova katse jää kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa.

Tiia Salmelin: Kuolleet puutarhat 3 – Pedon uni (Pokuto)
Unenomainen fantasiatodellisuus loppuun asti hiottuine hahmoineen kuljettaa juonta jouhevasti. Tarinaan pääsee helposti mukaan, vaikka menossa on jo kolmas osa. Osittain jännittävä ja paikka paikoin jopa kauhistuttava, mutta kokonaisuutena valloittava tarina saa janoamaan lisää samanlaista.

Miila Westin: Vaarallinen uni. Myyttiset 2 (Kustantamo S&S)
Itämerensuomalaisen mytologian hahmot ja ilmiöt heräävät henkiin tässä jännittävässä seikkailutarinassa. 10-vuotias Eevi lähtee maahisten maille auttamaan ystävänsä kirottua siskoa, koska loitsunpurkamiseen tarvitaan Eevin voimaa sisältävää riipusta. Matkalla Eevi kohtaa ystäviä ja vihollisia, mutta suurimman vaaran Eevi kokee unissa, kun katkeroitunut ja vihainen Louhi hamuaa itselleen kaikkein suurinta valtaa riipuksen avulla. Mihin ja miten Louhi haluaa tuota valtaansa käyttää? Luonnonvoimat, rikas hahmogalleria ja vauhdikkaat tapahtumat kuvataan tarinassa taidokkaan mielikuvituksellisesti.

Teosten esittelyt ja kansikuvat löytyvät Sarjakuva-Finlandian sivuilta: https://www.sarjakuvafinlandia.fi/ajankohtaista.html

Tampere Kuplii juhlistaa sarjakuvataidetta 26.–30.3.2025

Koko perheen sarjakuvafestivaali on käynnissä Tampereella aina sunnuntaihin asti. Tutustu Tampere Kupliin viikonloppuohjelmaan: https://2025.tamperekuplii.fi/ohjelma.html

Kuva: Kyuu Eturautti