Mäntän kuvataideviikot lähestyy vuoden 2025 näyttelyssään maailmaa kieltosanan kautta: EI-linssin läpi havainnoidaan muun muassa paikallisuutta, lapsuutta ja vanhemmuutta, ihmisen ympäristöä, perinteitä sekä mieltä ja kehoa. Lisäksi 29. kerran järjestettävät Kuvataideviikot pohtii taidekuratointia eri näkökulmista. Noin 40 nykytaiteilijan lisäksi luvassa on näyttelyn historian laaja-alaisin kuratointiprosessi lukuisine kanssakuraattoreineen.
Miksi EI?
– EI on pieni, vahva ja vaikea sana. Samaan aikaan, kun minut kutsuttiin Kuvataideviikkojen kuraattoriksi, lapseni oli siinä iässä, että hän vastasi jokaiseen kysymykseeni: EI! Se sai minut miettimään, miksi identiteettimme rakentuu pitkälti sen kautta, mitä me emme ole. Silti, aikuisena minua muistutetaan toistuvasti, että täytyisi opetella sanomaan ei, Mäntän Kuvataideviikkojen kuraattori Krister Gråhn avaa teeman taustoja.
– EI on ehdottomuudessaan yllättävän lavea. Se ei merkitse vain ulkopuolelta asetettuja rajoitteita, vaan EI on myös sisäsyntyistä vastavoimaa. EI merkitsee jotain, mitä emme enää hyväksy tai usko todeksi. EI on itsemäärämisoikeutta ja tasa-arvoa, mutta se synnyttää myös sensuuria ja rasismia. On olemassa kieltoja, joita pidämme niin itsestäänselvinä, että emme niitä edes huomaa, ja taas sellaisia, jotka saavat meidät kysymään: miksi EI?, Gråhn jatkaa.
Kohti laaja-alaisempaa kuratointia
Perinteisen ja ajankohtaisen nykytaiteen katselmuksen lisäksi ensi kesän Kuvataideviikoilla nähdään myös, miten taidekuratointi asetetaan luupin alle. Pohdinnan keskiössä on kuratoinnin, eli taiteellisen johtamisen, vallan ja vastuun jakautuminen. Krister Gråhn on kutsunut mukaan joukon kanssakuraattoreita, jotka ovat taidekentän eri roolien asiantuntijoita. Heidän kauttaan Kuvataideviikoille saadaan ennennäkemättömän laaja-alainen kattaus tekijöitä ja teemoja. Kanssakuraattorien työ lähtee pitkälti paikallisuudesta ja Mänttä-Vilppulasta Kuvataideviikkojen toimintaympäristönä.
– Ajatuksena on kuraattorin yksinvallan purkaminen ja toimenkuvan avaaminen. Tällä pyritään viemään Kuvataideviikkoja instituutiona kohti yhteisöllisempää, keskustelevampaa sekä taidetta ja arkea yhdistelevämpää suuntaa. Toivon pääseväni myös eroon taideprojekteihin liittyvästä kertaluonteisuudesta. Kuvataideviikoista pyritään luomaan kokonaisuus, jossa taiteen ympärille linkittyvät toiminnot ovat kiinteä osa näyttelyä – eivät päälleliimattuja oheistapahtumia, Gråhn selittää.
Kaikilla Kuvataideviikkojen kuratointiin osallistuvilla on vuosien kokemus oman alansa käytännöistä sekä vahva asiantuntemus omalta kentältään. Nykykytaiteen rajoja tullaan tutkimaan muun muassa arkkitehtuurin, muotoilun, kaupunkisuunnittelun, taidekasvatuksen, teatterin, korutaiteen, yleisötyön, taidekirjoituksen sekä dokumentoinnin keinoin.
Kanssakuraattorit XXIX Mäntän kuvataideviikoilla
- Arkkitehti ja tekniikan tohtori Iida Kalakoski, MW-kehitys Oy ja sen toimitusjohtaja Otto Huttunen
- Opettaja Hannele Karppinen, kuvataiteilija Heidi Saramäki ja Mänttä-Vilppulan kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö Antti Korkka
- Ihmisyyden tunnustajat, teatteriammattilainen Satulia Saarilehto & kuvataiteilija Paula Tella
- Kuvataiteilija Elina Försti & arkkitehti ja tekniikan tohtori Iida Kalakoski
- Taidehistorioitsija Kaija Kaitavuori
- Väitöskirjatutkija ja kuraattori Sanna Karimäki-Nuutinen
- Kuvataiteilija ja taidekasvattaja Hanna Rantala
- Runoilija ja kuvataidekriitikko Raisa Jäntti
- Korutaiteilijat Tarja Tuupanen & Jenni Sokura
Lue lisää kanssakuraattorien ohjelmistosta: Kanssakuraattorit 2025
Mäntän kuvataideviikkojen taiteilijat julkistetaan maaliskuussa 2025.
Mäntän kuvataideviikot on Suomen laajin nykytaiteen kesänäyttely, ja vuonna 2025 tapahtuma järjestetään 29. kerran. XXIX Mäntän kuvataideviikot on avoinna Pekilon tehdasrakennuksessa joka päivä 15.6.–31.8.2025.
Kuva: Susanna Koskimaa, Mäntän kuvataideviikot 2021. Etualalla Jaakko Himasen ja Vesa Toukomaan Monumentti-veistos, taustalla Tiitus Petäjäniemen maalauksia.